Hannen kanssa puhuttiin, että Baldo ja Saga pitäisi kuvata. Sisko tietysti ihanana ihmisenä alkoi inttää vastaan, että hän ei halua tietää tuloksia. Ilmoitin vain tylysti, että Veera ja Batter odottaa Baldon tuloksia ja minä Sagan tuloksia. Hänen ei siis auttanut kuin suostua tietysti ettei tarpeeksi tulisi helpolla hän ajoi Ruotsista Norjaan tuomaan koirat minulle ja otti Veetin ja Martin mukaansa.
Baldo ja Saga asustaa nyt sitten jonkin aikaa luonani. Jos molemmille saisi tuloksia ja Sagalle voisi alkaa suunnitella pentujakin. No koirat tulivat tänne maanantaina ja eiliselle päivälle sain ajan sitten eläinlääkäriin taas.... :D
Baldo ja Saga sai rauhoittavan piikin eikä mennyt kuin hetki kun kaksi koiraa makasi lattialla. Ensin kuvattiin Baldo.
Lonkat: B/B
Kyynärät: 0:1
Polvet 0/0
Silmät OK
Sen jälkeen olikin Sagan vuoro jota en osannut pelätä yhtään. Ei koskaan kannattaisi nuolaista ennen kuin tipahtaa. Saga onkin sitten ihan maanantai kappale... Tyttö lähtee takaisin siskoni luo Ruotsiin ja etsii itselleen mahdollisesti uutta kotia jossa se saisi elää kotikoiran elämää.
Lonkat: C/D
Kyynärät: 1:1
Polvet: 0/1
Silmät: RD, multifokaali
torstai 25. helmikuuta 2010
keskiviikko 10. helmikuuta 2010
Taas lääkärissä
Olin aikaisemmin jo varannut tälle päivälle Banskulle ajan, koska on aika lonkkakuvien. Ei ollut tulokset ihan sitä mitä odotin...
Kyynärät, polvet ja silmät olivat kunnossa, mutta ne lonkat... Jo kovin haaveilin, että saisin toisen polven de Veranon, mutta nyt täytyy harkita uudelleen. Banskun lonkat olivat A/C. C puolen lonkka on löysä, mutta eläinlääkäri oli sitä mieltä, että löysyys ei enää tiivisty. Hän oli sitä mieltä, että Bansku voisi pentueen saada eli turvallista se olisi.
Kyynärät, polvet ja silmät olivat kunnossa, mutta ne lonkat... Jo kovin haaveilin, että saisin toisen polven de Veranon, mutta nyt täytyy harkita uudelleen. Banskun lonkat olivat A/C. C puolen lonkka on löysä, mutta eläinlääkäri oli sitä mieltä, että löysyys ei enää tiivisty. Hän oli sitä mieltä, että Bansku voisi pentueen saada eli turvallista se olisi.
tiistai 9. helmikuuta 2010
Työllistetty eläinlääkäri
Me olemme taas vaivanneet Kustavin eläinlääkäriä oikein ahkerasti. Perjantaina kävimme lauman kanssa rokotuksilla kyllä siis koko lauman :D en edes halua laskea montako niitä nykyään on. Summa oli muhkea, mutta silti en yhdestäkään luovu!
Lauantai aamuna se sitten alkoi päästin japsit + Cavan pihalle kun heräsin. Cava, Fiia, Jyke, Jännä ja Pate juoksivat pitkin pihaa kun laitoin aamiaista. Tollerit, Sisun ja Netjerin päästin takapihalle. Katselin japsien juoksemistä kun Fiia liukastui eikä noussut omin voimin. Kauhistuin ja juoksin ulos nostamaan Fiian syliin. Soitin lääkärille joka lupasi hoitaa Fiian heti. Laitoin loput "pienet" sisälle ja jätin tollerit ulos. Lähdin ajamaan Fiian kanssa kohti lääkäriä. Tyttö kuvattiin heti ja tulos oli onneksi vain venähdys. Pelästyin suunnattomasti, koska Fiialle on pentue suunnitteilla. Menin sitten vielä lääkäristä kysymään, että jos juoksu alkaa pian kestääkö Fiia kantavuuden tuoman painon, mutta eläinlääkäri oli sitä mieltä, että Fiia ei enää sunnuntaina edes onnu eli kestää ihan hyvin. Huh mietin jo kuinka selitän tapauksen Marille. Ei muuta kuin ajamista kotiin ja kipulääke viikoksi Fiialle. Ei irti juoksemistä viikkoon ettei satu uudelleen mitään. Kotiin päästyä Cava oli päättänyt, että hänet olisi pitänyt ottaa mukaan ja oli tuhonnut nojatuolin. Onneksi se oli vanha ja koirille tarkoitettu. Kutsuin tollerit ja Sisun sekä Netjerin sisälle myös syömään. Ruuan jälkeen jätin koirat sisälle ja lähdin hoitamaan Poxin eli hevoseni. Poxin hoidon jälkeen heitin hänelle riimun ja loimen päätin viedä hänet laitumelle pariksi tunniksi jotta saan tallin siivottua oikein kunnolla. Jätin Poxin laitumelle kun huomasin laitumen reunalla metsän seassa jotain outoa.Lähdin tarkistamaan tilanteen ja tottakai Pox lähti seuraamaan kun en tajunnut laittaa sitä kiinni. Tajusin vasta liian myöhään, että naapurin ruuna on päässyt irti ja on Poxin kanssa samalla laitumella. Ruuna ei siedä vieraita hevosia yhtään. Siinnä sitä sitten oltiin seisoin kahden hevosen välissä ja mietin minne menisin. Onneksi puhelin oli mukana ja soitin ruunan omistajalle joka lupasi tulla. Ennen kuin ehti laitumelle asti ruuna hyökkäsi suoraan kohti Poxia joka ei ymmärtänyt raukka väistää kun oli ollut tekemisissä vain kilttien hevosten kanssa. Pox sai pureman kaulaan ja potkun lapaan. Ruunan omistaja sai omansa pois laitumelta onneksi suhteellisen lyhyen piirityksen jälkeen ja minä soittamassa taas eläinlääkärille joka lupasi tulla meille.
Lapaan tullut potku vaati lepoa ja kaulaan saatu purema sen sijaan antibiotti kuurin ja kipulääkitysksen. Manasin koko lauantain niin syvälle kuin voin. Suunnittelin koirien kanssa treeniä, mutta en uskaltanut edes harkita enää tämän jälkeen.
Sunnuntai aamuna koirat normaalisti ulos ja Fiian kanssa naru kävelyn kanssa tallille katsomaan Poxia. Pox ulos tallista ja kävelylle sen kanssa heitin Fiian Poxin selkään ei se ole siellä ensimmäistä kertaa ollut joten matkusti ihan hyvin. Pieni kävely Poxin kanssa ja taas Fiian kanssa kävely tallilta kotiin. Kotiin päästyä oli oksennusta kaikki paikat täynnä. Mitä nyt oli tapahtunut? Löysin keittistä kaksi heikossa kunnossa makaavaa koiraa. Veeti ja Bansku makasivat siellä. Eivät nousseet kun kutsuin eivät edes liikkuneet... hengittivät vain. Olin jo ihan turta kaiken tapahtuneen jälkeen enkä edes soittanut lääkärille vaan lähdimme suoraan ajamaan. Heitin loput ulos etteivät koskisi oksennuksiin. Eläinlääkäri otti meidät heti sisään ja laittoin koirat tiputukseen. Hoiti sen jälkeen toiset potilaat ja keskittyi sitten meihin. Koirat olivat syöneet jotain epäsopivaa ollessaan ulkona. Lääkehiili auttoi sekä tiputus. Jälleen kotiin ja siivoamaan taloa. Huh kyllä tämä käy ihan työstä. Siskoni Hannen koirat ovat myös täällä tällä hetkellä kun hän on ulkomaan matkalla. Jos matka päätyy niinkuin olisi suunnitelmissa Hanne toisi matkalta minulle ja Marsille yhteinen tyttönen eli Tiaran.
Sitten hieman mukavia uutisia. Intro eli Nuuskuttajan Talven Lupaus syntyy pian ja poika muuttaa Marsin luokse Deinzenseen, mutta on meidän yhteinen koira. Kovin odotan poikaa kun äiti on jo niin ihana ja isä hyvin pärjännyt kisoissa. Minulle on tainut iskeä jokin pk puolen kärpänen :D Olen nimittäin tätä kirjavaa laumaa ilmoittanut seitsemään eri kisaan mukaan. Katsotaan mahdutaanko ja pärjätäänkö :D
Pate aloitti tammikuun lupaavasti EVL1 + KP!
Lauantai aamuna se sitten alkoi päästin japsit + Cavan pihalle kun heräsin. Cava, Fiia, Jyke, Jännä ja Pate juoksivat pitkin pihaa kun laitoin aamiaista. Tollerit, Sisun ja Netjerin päästin takapihalle. Katselin japsien juoksemistä kun Fiia liukastui eikä noussut omin voimin. Kauhistuin ja juoksin ulos nostamaan Fiian syliin. Soitin lääkärille joka lupasi hoitaa Fiian heti. Laitoin loput "pienet" sisälle ja jätin tollerit ulos. Lähdin ajamaan Fiian kanssa kohti lääkäriä. Tyttö kuvattiin heti ja tulos oli onneksi vain venähdys. Pelästyin suunnattomasti, koska Fiialle on pentue suunnitteilla. Menin sitten vielä lääkäristä kysymään, että jos juoksu alkaa pian kestääkö Fiia kantavuuden tuoman painon, mutta eläinlääkäri oli sitä mieltä, että Fiia ei enää sunnuntaina edes onnu eli kestää ihan hyvin. Huh mietin jo kuinka selitän tapauksen Marille. Ei muuta kuin ajamista kotiin ja kipulääke viikoksi Fiialle. Ei irti juoksemistä viikkoon ettei satu uudelleen mitään. Kotiin päästyä Cava oli päättänyt, että hänet olisi pitänyt ottaa mukaan ja oli tuhonnut nojatuolin. Onneksi se oli vanha ja koirille tarkoitettu. Kutsuin tollerit ja Sisun sekä Netjerin sisälle myös syömään. Ruuan jälkeen jätin koirat sisälle ja lähdin hoitamaan Poxin eli hevoseni. Poxin hoidon jälkeen heitin hänelle riimun ja loimen päätin viedä hänet laitumelle pariksi tunniksi jotta saan tallin siivottua oikein kunnolla. Jätin Poxin laitumelle kun huomasin laitumen reunalla metsän seassa jotain outoa.Lähdin tarkistamaan tilanteen ja tottakai Pox lähti seuraamaan kun en tajunnut laittaa sitä kiinni. Tajusin vasta liian myöhään, että naapurin ruuna on päässyt irti ja on Poxin kanssa samalla laitumella. Ruuna ei siedä vieraita hevosia yhtään. Siinnä sitä sitten oltiin seisoin kahden hevosen välissä ja mietin minne menisin. Onneksi puhelin oli mukana ja soitin ruunan omistajalle joka lupasi tulla. Ennen kuin ehti laitumelle asti ruuna hyökkäsi suoraan kohti Poxia joka ei ymmärtänyt raukka väistää kun oli ollut tekemisissä vain kilttien hevosten kanssa. Pox sai pureman kaulaan ja potkun lapaan. Ruunan omistaja sai omansa pois laitumelta onneksi suhteellisen lyhyen piirityksen jälkeen ja minä soittamassa taas eläinlääkärille joka lupasi tulla meille.
Lapaan tullut potku vaati lepoa ja kaulaan saatu purema sen sijaan antibiotti kuurin ja kipulääkitysksen. Manasin koko lauantain niin syvälle kuin voin. Suunnittelin koirien kanssa treeniä, mutta en uskaltanut edes harkita enää tämän jälkeen.
Sunnuntai aamuna koirat normaalisti ulos ja Fiian kanssa naru kävelyn kanssa tallille katsomaan Poxia. Pox ulos tallista ja kävelylle sen kanssa heitin Fiian Poxin selkään ei se ole siellä ensimmäistä kertaa ollut joten matkusti ihan hyvin. Pieni kävely Poxin kanssa ja taas Fiian kanssa kävely tallilta kotiin. Kotiin päästyä oli oksennusta kaikki paikat täynnä. Mitä nyt oli tapahtunut? Löysin keittistä kaksi heikossa kunnossa makaavaa koiraa. Veeti ja Bansku makasivat siellä. Eivät nousseet kun kutsuin eivät edes liikkuneet... hengittivät vain. Olin jo ihan turta kaiken tapahtuneen jälkeen enkä edes soittanut lääkärille vaan lähdimme suoraan ajamaan. Heitin loput ulos etteivät koskisi oksennuksiin. Eläinlääkäri otti meidät heti sisään ja laittoin koirat tiputukseen. Hoiti sen jälkeen toiset potilaat ja keskittyi sitten meihin. Koirat olivat syöneet jotain epäsopivaa ollessaan ulkona. Lääkehiili auttoi sekä tiputus. Jälleen kotiin ja siivoamaan taloa. Huh kyllä tämä käy ihan työstä. Siskoni Hannen koirat ovat myös täällä tällä hetkellä kun hän on ulkomaan matkalla. Jos matka päätyy niinkuin olisi suunnitelmissa Hanne toisi matkalta minulle ja Marsille yhteinen tyttönen eli Tiaran.
Sitten hieman mukavia uutisia. Intro eli Nuuskuttajan Talven Lupaus syntyy pian ja poika muuttaa Marsin luokse Deinzenseen, mutta on meidän yhteinen koira. Kovin odotan poikaa kun äiti on jo niin ihana ja isä hyvin pärjännyt kisoissa. Minulle on tainut iskeä jokin pk puolen kärpänen :D Olen nimittäin tätä kirjavaa laumaa ilmoittanut seitsemään eri kisaan mukaan. Katsotaan mahdutaanko ja pärjätäänkö :D
Pate aloitti tammikuun lupaavasti EVL1 + KP!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)